Uusi vuosi ja tavoitteet – mitä kehosi ja mielesi oikeasti tarvitsevat?

Uusi vuosi alkaa usein monella meistä tavoitteiden asettamisella. Sinäkin saatat pohtia, mitä voisit tehdä paremmin tulevana vuotena. Moni asettaa tavoitteita työelämään: uralla etenemistä, projektien edistämistä, taloudellista turvaa tai tehokkaampaa ajankäyttöä. Jos et ole vielä työelämässä, tavoitteet voivat liittyä opintoihin tai merkityksellisen ja mielekkään työn löytämiseen.

Tavoitteet eivät ole itsessään huono asia. Ne antavat suuntaa ja motivaatiota – silloin kun ne nousevat sisältäpäin. Kun oma palo, inspiraatio ja merkityksellisyyden kokemus ohjaavat tekemistä.

Tavoitteet ja päämäärät ohjaavat myös tekemistämme - muutoin ajelehtisimme kuin lastu laineella. Emmehän autollakaan lähde vaan ajelemaan ja toivo, että pääsemme joskus “jonnekin” vaan meillä on yleensä selkeä päämäärä, minne mennä.

Silti huomaan työssäni – ja omassa elämässäni – kuinka usein tavoitteet suuntautuvat vain ulospäin: saavuttamiseen, tekemiseen ja suorittamiseen. Usein tavoitteet eivät olekaan täysin omiamme, vaan ne kumpuavat työyhteisöstä, kulttuurista, yhteiskunnasta tai jopa vanhempien odotuksista. Aika usein valmennuksissa huomataan, että hyvin tavoitteellisilla ihmisillä tavoitteet kuuluvatkin ehkä jollekin muulle.

Silloin tärkeä kysymys on:

Ketä varten tavoitteesi ovat?

Mikä oikeasti ajaa sinua kohti tavoitteitasi?

Mikä on se motivaatio ja palo, joka ohjaa sinua eteenpäin? Miksi haluat saavuttaa tavoitteesi? Mitä se tuo elämääsi, jos saavutat jonkin tietyn tavoitteen? Ja mistä se mahdollisesti vie sinut poispäin?

Etsitkö etenemistä urallasi saadaksesi parempaa palkkaa – vai saadaksesi statusta ja hyväksyntää? Etsitkö kuumeisesti parisuhdetta, koska koet että sinussa on jotain vikaa, jos olet sinkku? Aloitatko laihdutuskuurin, koska joku on ohimennen kommentoinut kehoasi?

Kenelle tavoitteesi ja määränpääsi siis todella kuuluvat?

Uraan ja työhön liittyvät uskomukset rakentuvat usein huomaamatta mediasta, työyhteisöistä, oppilaitoksista ja vanhemmilta. Myös kaveripiirissä kuultu puhe työstä, menestyksestä ja "oikeanlaisesta" elämästä muovaa käsitystämme siitä, mitä meidän pitäisi tavoitella.

Sama koskee monia muitakin tavoitteita ja näkökulmia. Nykyinen kauneuskäsitys ohjaa meitä tekemään asioita, mitä nykyään pidetään kauniina. Edellisillä sukupolvilla on jokseenkin erilaiset kauneuskäsitykset saati siitä, minkälaisia asioita pidettiin kauniina ja tavoiteltavina 500 vuotta sitten.

Mikä ravitsee sinua yksilönä?

Entä jos kääntäisit katseen hetkeksi pois siitä, mitä pitäisi saavuttaa, ja antaisit tilaa sille, mikä ravitsee sinua kokonaisena ihmisenä.

Monelle tämä tarkoittaa yhteyttä omaan sisäiseen maailmaan – siihen, millainen olo sinulla on itsesi kanssa, mikä tuntuu merkitykselliseltä ja mikä tukee elämääsi tässä vaiheessa. Kyse ei ole vain ajattelusta tai "mielestä", vaan koko olemuksestasi: tunteista, arvoista, kehosta ja siitä, miten elät arkeasi.

Sinua ravitsevat asiat voivat liittyä arvoihin, jotka ohjaavat valintojasi, tai ihmisiin, joiden seurassa tunnet olosi energiseksi ja hyväksytyksi. Ne voivat löytyä ympäristöistä ja tilanteista, joissa kehosi rauhoittuu ja hengitys syvenee, tai tekemisestä, joka tuottaa iloa ilman suorittamista ja päämäärää.

Kun alat huomata, mikä tukee sinua henkisesti ja fyysisesti, valinnoista tulee vähitellen selkeämpiä. Et siksi, että pitäisi, vaan siksi, että jokin tuntuu sinulle oikealta.

Entä jos tänä vuonna antaisit hieman enemmän tilaa juuri tälle – sille, mikä ravitsee sinua yksilönä ja tukee kokonaisvaltaista hyvinvointiasi?

Kun tavoitteet lisäävätkin stressiä

Minulle tämä ajattelutavan muutos on ollut merkittävä. Olen aina ollut hyvin työorientoitunut ja tavoitekeskeinen. Haluan kehittyä, oppia ja kasvaa. Uskoin pitkään, että selkeät tavoitteet ja pitkät tehtävälistat helpottavat arkea.

Todellisuudessa huomasin stressaantuvani yhä enemmän. Suuret tavoitteet alkoivat tuntua raskailta, ja tekemättömien asioiden lista seurasi mielessä myös vapaa-ajalla. Taustalla oli jatkuva tyytymättömyys: en ollut taaskaan tehnyt tarpeeksi.

Lempeämpi kysymys tavoitteisiin

Nykyään kysyn itseltäni joka aamu:

“Mitä tänään kehoni ja minä voimme olla, tehdä ja valita sellaista, mikä vie meitä kohti sen näköistä tulevaisuutta, jota haluamme elää?”

Kysymys ei vaadi täydellisiä vastauksia. Eikä vastaus tule aina heti. Usein vastaus syntyy hiljaisuudessa, silloin kun en yritä pakottaa itseäni tietämään.

Joskus vastaus on lepo. Joskus liike. Joskus rajaaminen, joskus kohtaaminen. Usein päivään mahtuu vain yksi tavoitteellinen, tulevaisuuteen suuntautuva työasia – rakkaiden asiakkaideni ja rutiinihommien lisäksi.

Ja samalla muistutan itseäni kiitollisuudesta tätä hetkeä kohtaan. Vaikka katsomme tulevaan, on lupa olla kiitollinen siitä, mitä jo on – ja siitä kuka sinä jo olet.

Muutos tapahtuu usein hitaammin kuin kuvittelemme

Aika usein kuvittelemme, että suuret tavoitteet saavutetaan nopeasti. Että muutos tapahtuu muutamassa kuukaudessa, jos vain yritämme tarpeeksi.

Todellisuudessa muutos on usein hienovaraista ja kerroksellista. Joku asia etenee, toinen vielä hautuu. Ja silti – kun pysähdymme katsomaan taaksepäin – huomaamme, että paljon on jo tapahtunut.

Emme vain aina huomaa tätä arjen keskellä.

Mitä kehosi oikeasti haluaa?

Harrastin ennen aktiivisesti kiipeilyä ja liikuin muutenkin paljon. Pyöräilin työmatkat, ulkoilin koirien kanssa ja kävin useamman kerran viikossa salilla tai kiipeilemässä.

Ja silti kehoni alkoi väsyä. En enää palautunut, nivelkivut vaivasivat, olin jatkuvasti väsynyt. Vapaapäivinä saatoin maata sohvalla, koska kehoni huusi apua.

Olin unohtanut kysyä keholtani, mitä se oikeasti haluaa.

Tästä alkoi pitkällinen toipuminen uupumuksesta. Aloin kysyä keholtani, mitä se haluaa syödä, miten se haluaa liikkua – vai haluaako se vain levätä. Miten se haluaa pukeutua. Aloin kuunnella herkällä korvalla kehoni yksilöllisiä tarpeita ja päätin irrottautua yhteiskunnan odotuksista.

Mutta kuinka usein tavoitteita asettaessa muistamme myös kehomme?

• Mitä kehosi haluaa pukea ylleen?

• Mitä se haluaa syödä juuri nyt?

• Minkälaisesta liikkeestä se nauttii?

Mitä jos tänä vuonna valitsisit kehoa kuunnellen?

Minkälaiset asiat ravitsevat sinua ja kehoasi tulevana vuonna?

Mitä sellaista voisit valita, mitä et ole aiemmin valinnut?

Entä jos valintasi eivät perustuisi siihen, mitä pitäisi tehdä – vaan siihen, mikä tuo elämääsi hieman enemmän rauhaa, levollisuutta ja turvaa?

Parempaa terveyttä – niin henkistä kuin fyysistä – ei synny pakottamalla, vaan usein juuri silloin, kun keho saa tulla kuulluksi.

Tarvitsetko tukea kohti itsesi näköistä elämää?

Jos huomaat eläväsi jatkuvassa kiireessä, ylivireydessä tai kuormituksessa, ja haluat saada rauhaa ja selkeyttä mieleen ja elämään, olen täällä sinua varten.

Valmennuksissani pysähdymme lempeästi kehon ja mielen äärelle. Tarkastelemme stressiä, palautumista ja tavoitteitasi sinulle sopivalla tahdilla ja tavalla. Opit tulemaan toimeen haastavienkin tunteiden kanssa, opit muuttamaan ajatteluasi myönteiseen suuntaan ja etenet kohti tavoitteitasi askel askeleelta.

✨ Jos tunnet kutsua, voit tutustua Ylivireydestä rauhaan -kehoterapeuttiseen valmennusohjelmaan ja katsoa, voisiko tämä olla sinulle oikea aika tehdä muutos ja siirtyä kohti rauhaa ja tasapainoa.

Minkälaista elämää sinä haluat elää tänä vuonna?

— Siru